Asioita, joita en tehnyt kotona Turussa
*herännyt LAUANTAI-aamuna klo 8.30 mennäkseni kymmenen maissa jumppaan. Ei tullut kuuloonkaan, ei myöskään arkisin, vaikka töihin ei ollut menemistä tai ei ainakaan ennen kymmentä (krhm, kahtatoista).
*laittanut ruokaa. Lounasravintoloita ei ole lähetystön suorassa läheisyydessä, eikä lounasruokailu ole täällä sen edullisempaa kuin päivällisen syöminen. Puolivalmisteita, kuten marinoituja kanasuikaleita ei täältäkään löydy, sen sijaan tiskit ja pakastealtaat pullistelee kalasta sekä lampaan- ja porsaanlihasta. Ylpeänä voinkin ilmoittaa, että olen oppinut tekemään hyvää uunikalaa ja eräänä iltana innostuin tekemään kinkku-juustopiirasta, joka sekin onnistui mukavasti. Paras ruoanlaittoaika on tietty yhdeksän ja yhdentoista välillä illalla, koska siinä vaiheessa muistuu mieleen (jos muistuu), että huomennakin on syötävä.
*katsonut televisiota. Koska en omista digiboksia. Täällä sellaista ei tarvita, mutta kämpän kalustukseen kuuluu telkkari :) En edelleenkään koe sitä välttämättömäksi, mutta onhan se ihan kiva. Tässä parin viikon aikana eniten tutuksi on tullut lastenohjelmat =D ja amerikkalaisia sarjoja, kuten Täydellisiä naisia ja Lostia olen myös vilkuillut. Jenkkisarjoista ei sen enempää, eivät herätä intohimoja, vaikka niitä nyt saisikin katsoa sydämensä kyllyydestä. Aika jees toisaalta, tää todistaa, että telkkarin "omistajanakin" on mahdollista pysyä joidenkin ilmiöiden ulkopuolella. Lastenohjelmista vois vaikka oppia vähän islantia.. Sitäpaitsi täällä näytetään Puccaa, Hruturinn Hreinia (Shaun the Sheep, samat tekijät kuin Wallace ja Gromitilla) ja vanhoja Akuja. Mulla näkyy vaan yksi kanava, ilmeisesti vuokraemäntä ei oo maksanu muista.
*käynyt uimassa. Täällä käyn suurin piirtein kerran viikossa pulikoimassa
1000-1500 m Laugardalurin ulkoaltaassa. 40 asteinen heitur pottur uinnin jälkeen kruunaa kaiken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti