Eka blogiteksti ever: Arrival

Historiallisia hetkiä siis eletään, kun näitä kirjoittelen. Aloitetaan siis alusta eli monivaiheisesta matkasta Turusta Reykjavikiin 30.3.2009.

Harvinaista kyllä, matkapäivä Reykjavikiin sujui kaikin puolin hyvin, ellei jopa erinomaisesti. Sain hoidettua viimeiset muuttoon sun muihin asioihin liittyvät järjestelyt ihan ajoissa, eikä viime hetken ongelmia ilmestynyt nurkan takaa, vaikka aika monta käännöstä viimeiseen Suomi-päivään mahtuikin. Ajomatkaan Turusta Helsinki-Vantaalle varasin reippaasti aikaa, mikä olikin yllättävän hyvä peliliike Kehä kolmosen liikennettä ja Hki-Vantaan paikoitusta tuntemattomalta turkulaiselta. Kehälle kun osuttiin juuri neljän ruuhkan aikoihin ja lentokentän parkkitalokin oli kiitettävän täynnä autoja. 

Lentoyhtiö X:n tsekkaushenkilökunta osoittautui uskomattoman sympaattiseksi ja "lievästä" 27 kilon ylipainosta ei muodostunut ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Matkatavaraa oli sitten tosiaan kertynyt mukaan noin 10 kiloa per Reykjavikissa vietetty kuukausi, kun mukaan lasketaan käsimatkatavara-trolley. "I do travel light" =) Mutta muutto puoleksi vuodeksi ulkomaille tuottaa näköjään priorisointiongelmia. Kiitokset saattojoukkona toimineille Marjaanalle ja Lindalle, hyvin toimittu joka mutkassa ja käänteessä!

Lento Helsingistä Köpikseen oli tuttuun tapaan tylsä, mutta Icelandair puolestaan tarjosi lennon aikana mukavasti viihdykettä elokuvien, tv-sarjojen ja musiikin muodossa. Matkan aikana ehdin tutustua hieman Islantiin ja islantilaiseen musiikkiin sekä yritin opiskella islantia Berlitzin ohjelmalla. Hyväntahtoinen aikeeni karahti kuitenkin kiville näytön mentyä jumiin.. Ja jotenkin jäi mietityttämään, miksi Icelandair kategorisoi Simpsonit ja varsinkin Futuraman lasten ohjelmiin ja Prison Breakin komediaksi. Kolmen tunnin lento huipentui laskeutumiseen lumen hennosti peittämään rosoiseen Islantiin. Ei tätä paikkaa turhaan kutsuta sagojen maaksi.

Keflavikissa selvisikin sitten, että väistämätön oli tapahtunut ja matkatavarani olivat jääneet Kastrupiin *sic*. Jostain syystä tämä ei pahemmin hetkauttanut, vaan virkailijan ilmoitus, että ne tulevat huomenna ekalla lennolla, kuulosti vain mukavalta. Kertaakaan aiemmin en ole pakannut käsimatkatavaroihin "välttämättömyyksiä", mutta kerta se on ensimmäinenkin ja osui vielä parhaaseen mahdolliseen saumaan. Onnittelin itseäni onnistuneesta kokeilusta saadessani vaihtaa suihkun jälkeen puhtaat vaatteet päälle. Kerrankin näinkin päin. Lentokenttävirkailija oli lähinnä ihmeissään typerän onnellisesta ilmeestäni, kun kuulin, että matkatavarat tulevat "jo" huomenna. Typerää vaikutelmaa varmasti täydensi väliaikainen kuulon heikkeneminen, joka ei edelleenkään jätä rauhaan lentojen jälkeen.

Reykjavikin bussiterminaalista minut nouti Alfhollin isäntä, joka ei pysähtynyt pohtimaan vähäisiä matkatavaroitani, vaan pujotteli Reykjavikin kapeita katuja pitkin perille guest houseen. Kello oli tässä vaiheessa yli yhden yöllä Suomen aikaa. Guest house ja huoneeni olivat mukavia yllätyksiä. Rikinhajuisen suihkun jälkeen meninkin jo kaikesta väsyneenä nukkumaan huomatakseni talon seinien olevan paperiakin ohuempia. Korvatulpille löytyi siis heti käyttöä. 

Kuvat ovat huoneestani Guest House Alfhollissa. Huom: ennenkuin matkalaukut olivat edes saapuneet..