*FNUFin syyskokous Porvoossa. Kiva porukka, hyvät keskustelut, hyvä ilma. Ja todella kummallinen tunne, kun ulkosuomalaisena on itselleen tuntemattomalla paikkakunnalla pohjoismaisessa seurassa. Hiukan olin kyllä sekaisin, kun ne ihmiset, jotka yleensä yhdistän ulkomailla oleiluun, olivat minun kanssani kotimaassani, jossa en nykyisellään edes asu. Ehkä huomaattekin, jo asian muotoilu tuottaa ongelmia ja sekavuutta. :) Mahtisviikonloppu kuitenkin!
*Lähes 90-vuotiaan Lapissa sotimiseen osallistuneen norjalaismiehen tapaaminen lauantaikävelyllä. Respektiä!!!
*Kuntosalin sauna. Kunnon Helo-kiuas. Olen jo onnistunut kerran karkoittamaan kanssasaunojani liian kuumilla löylyillä.. Onneksi norjalaiset eivät pahemmin perusta saunasta muuna kuin kuivaustilana, joten yleensä saan löylytellä itsekseni. Kerran pääsin myös oudoksumaan erään norjattaren varsin erikoista saunakäytöstä: ensin saavi (hyvin pieni sellainen) täyteen vettä, sitten äänestä päätellen saavin (tai ainakin puolikkaan) kumoaminen kiukaalle ja saunasta poistuminen suihkuun. Itse seurasin tätä episodia jo saunoneena suihkusta käsin, enkä jäänyt tarkkailemaan, menikö neito itse vielä sisälle saunaan.. :S
*Mican ja Jamin häät Suomessa. Pariskunta vakuutti häävieraat pelkällä olemisellaan olevansa oikeat toisilleen. Matka oli rankka, mutta oli mahtavaa nähdä kavereita ja ystäviä!
*Peuroja muutenkin mahtavan kauniilla iltalenkillä!
*Suomalaisuuttani on nyt päivitelty ainakin pankissa ja valokuvaajalla, jonka lisäksi postin virkailijan oli varsin vaikeaa ymmärtää, että minulla ei ole vanhaa norjalaista osoitetta, josta lähetykset pitäisi kääntää uuteen osoitteeseen.. Valokuvaaja oli elänyt myös aikaa pari vuosikymmentä sitten, kun täällä oli suuri suomalais-norjalainen kalastusyritys ja suomalaisiakin kymmenittäin. Toista on nyt. Maininnan ansaitsee myös taksikuski, joka oli epäillyt puhelinnumeroani Internet-puhelimen numeroksi, se kun oli maakoodeineen kaikkineen niin kovin pitkä..
*Iltakävelyt laivoja katsomaan. Täällä on enimmäkseen työlaivoja "parkissa" iltaisin, mutta käy niitäkin ihaileminen! Ja öljynporauslaivat tai mitkä lie ne vasta jännittäviä ovat ja kutkuttavat mukavasti mielikuvitusta pimeässä.. Iltaisella kävelyllä voi myös törmätä meren lihapiirakkaan, ts taskurapuun. Eräänä iltana kun katselin aivan kaupungin keskustassa laiturilta veteen levän joukkoon näin jotain, joka erehdyttävästi muistutti lihapiirakkaa. Ensimmäinen ajatukseni oli, että sinnepä on joku taas heittänyt iltapalansa menemään, höh. Otin pari askelta lähemmäs ja johan erottuivat pyöreän ruumiin ympäriltä pienet jalat ja sakset. Tyyppi oli kiinnittänyt itsensä veden pinnalla kelluvaan köyteen ja roikkui siinä kuin Titanicista pelastautuva Leonardo di Caprio. En kuitenkaan lähtenyt tarkistamaan tyypin tilaa, saattaa hyvinkin olla, että kaveria ei enää oltaisi kelpuutettu illalispöytään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti